Tampereen Paikallisseurakunnan sivusto

Jeesus elää ja vaikuttaa! - totisesti saimme sen taas kokea kesän leirillä Pirkkalan Kranstolpassa 21.-24.7.

Pirkkalassa on mukava pitää leiriä, paikka on seurakunnallemme tuttu jo usean vuoden takaa. Tällä kertaa leirille tultiin monelta suunnalta: tamperelaisten lisäksi mukana oli mm. joukko Rovaniemeltä ja Helsingin suunnaltakin saimme monta reipasta leiriläistä. Kaiken kaikkiaan meitä oli viitisenkymmentä.

Vaikka heinäkuu oli sateinen, Hän joka säät ja ilmat säätää, antoi juuri leirin ajaksi aurinkonsa paistaa meille. Poislähtöpäivänä jo sitten taas satoikin.

Valmistelimme leiriä monin tavoin, mutta tärkeimmän panoksen leiriin antoi Jeesus, jonka varjelevan ja ohjaavan käden alla saimme jälleen viettää leiripäivät. Uskon, että leirille lähdettiin erään pienen leiriläisen sanoin "tapaamaan Jeesusta". Jeesus puolestaan on sanassaan luvannut, että sitä, joka Hänen tykönsä tulee, Hän ei heitä pois.

Leirin teema oli tutustuminen Jeesukseen ja tutustuminen Häneen erityisesti Hyvänä Paimenena. Hän rakastaa aivan jokaista meistä ja tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen.

"Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä" (Joh. 10:11).

"Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni" (Joh. 10:27-28).

Päivien ja iltojen aikana ennätettiin tehdä monenlaisia asioita yhdessä raamattutunneista pyhäkouluun ja rukoushetkiin, unohtamatta yhteisiä pelihetkiä ja uimista jne. Iltaisin, kun lapset olivat rauhoittuneet yöpuulle, aikuiset ja nuoret jatkoivat iltaa rukouksen, laulun ja keskustelujen merkeissä.

"Tahdon Jeesukselle näin laulaa, koko elämäni Hälle antaa. Hän turvan antaa pieneen sydämeen. On lahja olla lapsi Jumalan, sydämessäin Jeesus asustaa. Kuninkaan lapsi mä oon perillinen."

Leirin pääohjelmanumero oli tänäkin vuonna 'kristityn vaellus', jolle kaikki lapset lähtivät innolla mukaan. Vaelluksen tarkoitus oli käsitellä lasten ja nuorten tasolla kristityn vaellusta kohti Jumalan valtakuntaa. Tällä kertaa jokainen vaeltajien ryhmä sai mukaansa 'ison lapsen' eli jonkun leirin vetäjistä. Vaeltajaryhmien oli tarkoitus pyrkiä opastamaan 'isoa lasta' vaelluksen rasteilla kohdatuissa erilaisissa tilanteissa valitsemaan oikein ja Jumalan tahdon mukaisesti. Osa tehtävistä kosketti lapsia voimakkaasti. Esimerkiksi tilanne, jossa 'iso lapsi' kiusasi kivellä istuvaa tyttöä, herätti lasten oikeudentunnon voimakkaasti. Alkuperäinen ajatuksemme ja suunnitelmamme oli, että 'iso lapsi' ja vaeltajajoukkue lähtee rastilta kiusaamisen jälkeen pois ja että 'iso lapsi' alkaa katua kiusaamistaan vasta jossakin vaiheessa myöhemmin matkan varrella. Monen ryhmän osalta lapset kuitenkin heti torpedoivat 'ison lapsen' matkan jatkamisen rastilta, kunnes 'iso lapsi' oli pyytänyt rastilla kiusaamaltaan tytöltä anteeksi ja asia oli sovittu.

Saimme myös leirillä iloita siitä, että kaksi ystäväämme tahtoivat mennä kasteelle ja ottaa tämän tärkeän uskonaskeleen elämässään. Järven rannalla ja Luojan antaman kesän ollessa kaikkein kauneimmillaan, he saivat ja tahtoivat teollaan todistaa ja osoittaa sen, että he haluavat haudata vanhan elämänsä ja käydä valkein vaattein uuteen elämään Jeesuksen omana ja seuraajana. "Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman" (Room. 6:4).

Koskettavaa oli leirillä huomata myös se, miten nopeasti leirin hengellinen ilmapiiri alkoi vaikuttaa leiriläisiin. Meillä oli tällä kertaa leirillä useita lapsia, joille hengelliset asiat olivat aivan uusia. Hekin sukelsivat leirin sykkeeseen suurin piirtein heti leirille tultuaan ja leirin mittaan oli todella ilo huomata, miten Jeesus, Raamatun sana ja uskonasiat alkoivat aidosti heitä kiinnostaa.

Leirin tunnelman kiteytti hyvin pieni tyttö, joka halusi leirillä pidetyssä pyhäkoulussa antaa elämänsä Jeesukselle. Kertoessaan asiasta leirillä myöhemmin, hän sanoi: "Mun sydän nauraa".

Näin se on! Kun Jeesus on ihmisen sydämessä, silloin ihmislapsen on hyvä olla.

Leirin vastuunkantajat