Tampereen Paikallisseurakunnan sivusto

Kokoontuminen

Lauantaina 15.6.2019 kokoonnuimme yhteen lähteäksemme aiemmin sovitusti ja yhdessä koko päiväksi luonnon keskelle vaeltamaan. Oli koittanut – odotettu – Lasten ja nuorten ja koko seurakunnan retki- ja vaelluspäivä.

Kohteenamme oli Orivedellä sijaitseva Pukalan virkistysmetsä. Kohteen valitsemiseen oli poikkeuksellinen peruste.

Iloisin ja innostunein mielin lähdimme klo 10.00 kokoontumispaikaltamme Itä-Tampereen Linnainmaalta ajamaan kohden Pukalaa. Edessämme oli – lähtökohtaisesti – noin tunnin mittainen ajotaival.

Koetusta

Matka kohteeseemme ei osoittautunut kuitenkaan ongelmattomaksi eikä yksinkertaiseksi. Yllättävät tekijät ja haasteet koettelivat matkalaisia ja varsinkin meitä, jotka olimme hieman perässä seuraavan autosaattueen edellä lähteneet määräkohteeseemme suorittamaan etukäteisvalmisteluja.

Herra Jeesus Kristus, auta ja ilmesty! Kiperässä tilanteessa huokailimme sydämissämme rukouksia kuulevan ja valtaistuimella istuvan Kaikkivaltiaan (Ilm. 4:2-11) puoleen.

Herra auttoi ja ilmestyi! Hän ei jättänyt meitä yksin eikä ilman apuaan tälläkään kertaa. Odottamattomalta suunnalta – kaiken todennäköisyyden vastaisesti ja juuri oikeaan aikaan – avuksemme ilmaantui meille tuntematon henkilö. Häneltä saimme kaipaamamme apua ja opastusta. Tilanteeseemme kyseinen henkilö oli taivaan lahja. Vain Herra – kaikkitietävä (1. Sam. 2:3, Job 37:16) ja kaiken näkevä (Job 28:24) majesteettinen Jumala – voi johdattaa ja ajoittaa asioita ja tilanteita kokemallamme tavalla.

Koetusten ja vaikeuksien edessä ei tule koskaan lannistua ja luovuttaa. Kaikissa tilanteissa ja kaikissa olosuhteissa on päättäväisesti pyrittävä ja mentävä eteenpäin. Herra mahdollistaa aina tahtonsa toteuttamisen ja tekemisen!

Tämäkin tilanne kääntyi ja muuttui ihmeellisesti autetuiksi tulleiden Herran seuraajien kiitollisuudeksi ja iloksi!

"Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Sela. Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa" (Ps. 68:20-21).

Vaeltamaan

Saavuttuamme perille Pukalan Roninmaalle olimme kohta valmiit vaeltamaan.

Rukousta, turvallisuusohjeita ja muita huomioitavien asioiden esilleottoa unohtamatta ja laiminlyömättä astuimme kantamuksinemme ja varusteinemme metsään.

Samalla – heti polkumme ja päivämme alussa – vaeltajille tuotiin esille myös se, että – kuten Jumalan valtakuntaan johtava vanhurskasten polku (San. 4:18, 12:28) – kohta edessämme oleva polku – päivä, maisemat, näköalat jne. – on tuleva kirkastumaan kirkastumistaan.

"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka" (San. 4:18).

"Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi" (San. 12:28).

Vaeltamassa

Kuljimme askel askeleelta syvemmälle metsään. Ne, jotka tunsivat reitin, kulkivat edellä.

Päiväretkemme sisälsi erilaisia vaiheita. Kuljimme monenlaisten olosuhteiden läpi. Välillä etenemisemme oli helpompaa, välillä vaikeampaa, välillä laskeuduimme alaspäin, välillä nousimme ylöspäin. Jalkojemme alla oli pääosin pehmeästi joustava metsänpohja, mutta ajoittain myös kalliota. Avarammat olosuhteet vaihtuivat välillä risukkoon ja päinvastoin. Jonkun kerran oli ylitettävänämme polulla ollut estekin.

Iloisesti ja päämäärä mielessämme patikoimme vaihe vaiheelta – kaikissa olosuhteissa – eteenpäin ja päämäärää kohden.

Erilaiset vaiheet ja olosuhteet ovat tärkeitä ja jopa välttämättömiä taivaltaessamme vanhurskasten polulla kohden päämäärää – nekin, jotka ovat vaikeampia ja raskaampia. Kaikki ne sekä rikastuttavat vanhurskasten elämää että antavat meille tarpeellista ja laajempaa näköalaa moniin asioihin ja tilanteisiin. Herra haluaa opettaa omiaan katsomaan asioita laaja-alaisesti – sekä toisten ihmisten että ihmisen itsensä parhaaksi. Esimerkiksi 'risukossa' ymmärrämme ja opimme asioita, jotka eivät avaudu samalla tavoin avarammissa olosuhteissa.

Aika ajoin kokosimme polulla pitkähköksi levittäytyneen ihmisketjumme yhteen. Sopivissa paikoissa ja sopivin ajankohdin myös pysähtelimme – välillä vain hetkeksi, välillä hieman pidemmäksi ajaksi.

Päivän aikana havainnoimme ja tarkkailimme paljon ympäristöämme ja rinnastimme näkemäämme Raamatun opetuksiin. Esille nousi monia yhtymäkohtia päiväretkipolkumme ja Jumalan valtakuntaan johtavan vanhurskasten polun välillä.

Pukalan vaihtelevassa maastossa ja ilmeikkään luonnon keskellä riitti katsottavaa ja tarkattavaa. Luojan kädenjälkiä ei kyllästy eikä väsy ihastelemaan.

Päämäärä

Vaelluksemme varsinaisena päämääränä oli Roninmaan alueella sijaitseva upea ja näyttävä kalliosaari. Pukalassa vierailevan ei kannata jättää käymättä tällä karuhkolla saarella. Tämä pieni saari on 'olemukseltaan' kokoaan suurempi.

Saari sijaitsee Roninmaan pysäköintialueen läheisyydessä, josta sinne on suorinta ja helpointa reittiä pitkin matkaa vajaan kilometrin verran.

Saareen johtaa sen edustalta lyhyt silta. Saarelta löytyy nuotiopaikka. Retkeilijä voi halutessaan lämmittää eväitään myös saaren edustalla sijaitsevan Roninmaan laavun yhteydessä olevalla tulentekopaikalla. Laavun välittömässä läheisyydessä on sekä puuvarasto että kuivakäymälä.

Saavuttuamme saarelle vietimme siellä runsaasti aikaa. Nautimme kiirehtimättä jokaisesta hetkestä, luonnon kauneudesta sekä ympärillämme vallitsevasta rauhallisuudesta. Evästimme. Lapset ja nuoret onkivat. Rukoilimme ja kiitimme Jumalaa. Ennen kaikkea käytimme paljon aikaa Raamatun sisältämien – meille ihmisille hyödyksi annettujen (2. Tim. 3:16-17) – opetuksien tutkimiseen.

Löytyipä saarelta pienen vinkin ja hetken etsinnän jälkeen myös 'aarre'. Se oli päivämme aikana löydetyistä kahdesta yllätyksestä jälkimmäinen. Molemmat yllätyksistä sekä miellyttivät että virkistivät vaeltajia.

Kymmenen vuotta

Pukalan virkistysmetsän valitsemiselle retki- ja vaelluskohteeksemme lauantaina 15.6.2019 oli – kuten näiden terveisien alussa on mainittu – erityinen syy.

Lauantaina 13.6.2009 – tasan kymmenen vuotta sitten – olimme olleet patikoimassa samassa kohteessa edeltävän kerran.

Nyt – vuosikymmenen jälkeen – palasimme Pukalaan vaeltamaan vuonna 2009 kulkemamme reitin uudelleen.

Monet meistä nyt vuonna 2019 vaeltamassa olleista olimme mukana patikoimassa jo vuonna 2009, osa taas ei ollut käynyt kohteessa milloinkaan aiemmin. Nuorimmat mukana olleista patikoijista eivät olleet vielä syntyneetkään kymmenen vuotta sitten.

Kymmenen vuoden ajanjakso on pitkä. Sen aikana on tapahtunut paljon: Herra – kiitos ja kunnia hänelle – on ollut uskollinen!

Allekirjoittaneen sydäntä ilahduttivat suuresti kaikki mukana olleet vaeltajat, rakkaat veljet ja sisaret. Patikoijista nuorimmatkin selvisivät pitkästä päivästä hienosti ja urheasti.

Lue terveiset kymmenen vuoden takaa tästä.

Pukalan virkistysmetsä

Pukalan virkistysmetsä on monipuolinen ja hyvä retkeilykohde.

Kauniit maisemat, vaihteleva maasto, vivahteikas luonto sekä upea ja kirkas Pukalajärvi – kaikki tämä – lukemattomine yksityiskohtineen saa Luojan tekojen tarkkaajat ylistämään häntä, joka on luonut ja tehnyt kaiken.

"...hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä..." (Room. 1:20).

Pukalan virkistysmetsää voi lämpimästi suositella niin kokeneemmille retkeilijöille kuin ehkä vähän lyhyempää patikointia ja helpompaa retkeä tavoitteleville lapsiperheillekin.

Kohde sopii sekä päiväretkikohteeksi että muutaman päivän retkikohteeksi. Reittivaihtoehtoihin kannattaa perehtyä etukäteen itselleen parhaiten sopivan reitin selvittämiseksi ja onnistuneen retken rakentamiseksi.

Kotiin

Palatessa autoillemme – juuri astuessamme metsän siimeksestä Roninmaan pysäköintialueen aukealle – koitti päivämme aurinkoisin ja kirkkain hetki. Hetki oli puhutteleva ja kaunis. Ikään kuin Jumalan aurinko olisi tervehtinyt päivämatkan tehneitä vaeltajia ja ottanut meidät vastaan meitä hellien ja syleillen. Ajoitus oli hyvin tarkka.

"...hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin" (Matt. 5:45).

Polkumme oli todellakin – niin kuin patikoimaan lähtiessämme oli ilmoitettu tulevan tapahtumaan – kirkastunut kirkastumistaan kaikilta osin.

Roninmaan pysäköintialueella ylistimme vielä yhdessä ja yhdestä sydämestä Herraa ja Vapahtajaa Jeesusta Kristusta. Tyydytetyin ja virvoittunein sydämin lähdimme tämän jälkeen paluumatkalle kohden kotikaupunkiamme Tamperetta.

"Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua" (Saarn. 3:11).

Mikko Ruotsalainen
Heinäkuu 2019