Tampereen Paikallisseurakunnan sivusto

Sain syntyä Jeesukseen uskovaan perheeseen, ja niin sain kuulla Jeesuksesta jo pienestä pitäen. Kävin pienenä pyhäkoulussa ja leireillä, joten hengelliset asiat olivat hyvinkin tuttuja. Raamatun tarinat ja asiat olivat mielestäni kiinnostavia ja mielenkiintoisia, mutta se päätös ottaa Jeesus vastaan jäi tekemättä. Ihminen voi järjessänsä ajatella, että eihän pieni lapsi ole tehnyt niin paljon syntiä, että hän parannusta tarvitsisi, mutta roomalaiskirjeessä sanotaan: "...kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla" (Room.3:23).

Raamattu sanoo monessa paikassa Jumalan haluavan ihmisen parannukseen jo nuoruusvuosina ja varmaan myös lapsena (San. 8:17). Ihmisen on paljon helpompi tulla uskoon nuoruudessa tai lapsuudessa, koska hänellä yleensä on paljon lyhyempi matka takaisin, kuin sillä joka on pitkään vaeltanut pimeydessä. Nykyaikana nuoret ovat jo hyvin nuorina monien syntien kahleissa. Ei ihme, kun Raamatussa kehotetaan etsimään Jumalaa jo varhain. Tulin itse uskoon nuoruudessa, mutta jos saisin elää uudestaan tuon lapsuusajan, niin olisin valinnut toisin, koska olisin välttynyt niin monilta asioilta, jotka tulivat elämääni myöhemmin.

Sitten tulivat ne päivät, joita nimitetään Saarnaajan kirjan 12. luvun alussa pahoiksi päiviksi. Elämääni tuli asioita, jotka veivät minua yhä kauemmaksi Jumalasta. Rock-musiikki alkoi kiehtomaan. Aloin kiroilemaan koulussa, vaikka en ollut ennen sitä paljoa tehnyt. Koin aina suurta pelkoa yöllä. Pelkäsin Jeesuksen tulemista, jolloin Hän ottaa uskovat silmänräpäyksessä taivaan kotiin, koska uskovan kodin lapsena tiesin, etten olisi valmis. Pelkäsin paljon myös muita asioita. Vaikka en ollut, enkä ole koskaan juonut enkä polttanut, olin kuitenkin matkalla kadotukseen.

Sitten sain uudelleen tuon etsikkoajan kohdalleni, ja Jumala kutsui minua jälleen luoksensa. Olin kantanut roskiin vanhat levyni, koska aloin pelätä, että miten niiden sanomat vaikuttavat minuun. Ja uskon, että se huomioitiin taivaassa. Vaikka kuitenkin olin alussa ulkoisesti vielä hyvin vastahakoinen, sydämessäni olin toista mieltä. Sanoin, etten Jeesusta tarvitse, ja en mennyt veljeni kastejuhlaan. Jeesus vei voiton kaikesta huolimatta. Jeesus otti minulta pian yölliset pelot pois, ja antoi rauhansa.

Uskoontulon jälkeen menin kasteelle, koska halusin seurata Jeesusta. Uskoontulostani on jo 15 vuotta. Olen saanut Jeesukselta onnellisen elämän. Aina mitä lähemmäksi olen päässyt Jeesusta, sitä onnellisempi olen ollut. Myös sinä voit tulla Jeesuksen omaksi tänään. Jeesus ei tahdo sinun joutuvan kadotukseen, vaan Hän tahtoo antaa sinullekin onnellisen elämän, joka alkaa jo täällä maan päällä ja jatkuu ikuisesti Jumalan taivaassa.

Aarne Kyppö
Rovaniemi, Tammikuu 2020